Mitä tulee, kun laskee yhteen 10 kiiltomatoa, n.25 takiaispalloa, 2 pupua, 1 sadekuuron ja 1 kadonneen sukan? No meidän iltalenkki tietenkin. :D Tapahtumarikas lenkki, joka tosiaan alkoi sadekuurolla. Ei onneksi haitannut kun oli oikein lämmin kesäsade. Lähdettiin kuitenkin kiertämään noin puolenyön maissa Peltolan maankaatopaikkaa ja heti alkumatkasta näin pari kiiltomatoa! Ne on siistejä, miten jonkun valo voi olla niin kirkas? Olin ehtinyt menettää jo toivon lisämatojen bongaamisesta, mutta ihan loppulenkistä niitä tuli sitten näkyviin ihan kunnolla. Viimeinen bongaus tuli vielä ihan ennen maankaatopaikalta poistumista, ja luku saatiin täyteen kymppiin. :) Kun päästiin katuvalojen alle, näin että Aida oli ihan täynnä takiaisia... Etujalkojen hapsut ja häntä olivat etenkin niitä keränneet, löytyi muutama myös kaulasta, kyljestä ja niskasta. Tarkkaa lukua en saanut, mutta paljon niitä oli. On se hassua, että koira joka yleensä ei voi sietää karvoista repimistä tai edes harjaamista, on kuitenkin tällaisen pelastusoperaation aikaan ihan liikkumatta ja säpsymättä paikallaan. Vaikka takiaispalloja repisi kuinka pahasti. Kai se vaan sitten ajattelee, että mamma pelastaa hurjilta takiaisilta. ;) Ihana Aida.
Pupuista toinen tuli vastaan vielä maankaatopaikalla, en tosin sitä itse nähnyt, mutta päättelin Neelan läähättämisestä, että oli vähän käynyt pupujahdissa... Tien vieressä otin koirat kiinni, ja päästin uudestaan vapaaksi kun tultiin metsäpolulle (ei näkynyt pupuja). Pupu numero 2 osui Neelan silmiin kuitenkin tässä vaiheessa, ja Neela ajoi pupurukkaa takaa ensin takaisin aukealle ja sitten metsään. Metsässä pupu onneksi pääsi pakoon, ja Neela palasi kovan työn tehneenä takaisin. Siinä rytäkässä oli kadonnut myös sukka, joka on suojannut poistetun anturan kohtaa (iho on tosi ohut siinä kohtaa), ja pari haavaahan sillä oli jalassa kun ryteikköjen läpi paineli minkä pääsi. No, nyt on kauluri päässä (nuolisi muuten haavaa ihan koko ajan) ja sukka jalassa ainakin lenkeillä, että saadaan haava paranemaan viikossa...